Tänään mulle soitettiin sieltä terapiaa tarjoavasta liitosta. Sain ajan jo perjantaille. Olin jotenkin automaattisesti ajatellut, että se menisi ensi vuoden puolelle, mutta siellä oli tullut ilmeisesti joku peruutus.

Mua vähän jännittää. Lähinnä se, että ottaako ammattilainen mut tosissaan. Jos hän on ammattilainen, niin tietenkin ottaa, kyllähän minä sen tiedän, mutta silti. Alan tässä vaiheessa vähättelemään omia ongelmiani ja tuntemuksiani.

Mulla on huomenna viimeinen koulupäivä ennen joululomaa. Ihanaa. Mä olen niin väsynyt ja poikki tästä syksystä, että oon enemmän kuin loman tarpeessa. Tekisi mieli vain nukkua koko ajan, mutta ei voi. Perjantaiaamuna viimeinkin voi.

Oon hyvällä mallilla myös joululahjojen suhteen. Enää puuttuu veljieni joululahjat, mutta tiedän jo, mitä heille aion hankkia. Viikonloppuna poikaystäväni on poissa kotoa, joten voin rauhassa paketoida lahjoja, ilman että hän näkee omiansa.

Onpas typerän mittaisia kappaleita tässä tekstissä.

Kiitos moi.