2k18
18:48
Tää vuosi on alkanut suhteellisen lempeästi, jos nyt ei huomioida sitä, että kaamea flunssa on saavuttanut mut tämän viikonlopun aikana.
Kävin virkistävällä reissulla Ikeassa yhdessä ystävän kanssa. En tiedä mikä siinä on, mutta uudet asiat mitä kotiin ostaa, tuovat kyllä kivaa fiilistä. Seuraavaks pitäis käydä tilaamassa uusi sohva (kiitos opintolainan) ja sitten täällä meidän yhteisessä kodissa alkaisi olla ehkäpä suhteellisen valmista ja kodikasta.
Alkavalla viikolla mulla on taas aika terveydenhoitajalle. Kyllä tämä pitkä joululoma on tuntunut hieman pitkältä oman hyvinvoinnin kannalta, joten ihan kiva päästä taas juttelemaan. Sitä seuraavalla viikolla mulla on aika taas sinne terapiaan, saa nähdä, että minkälaiset fiilikset siitä tällä kertaa tulee. Viimeksi ei ehkä ollut paras mahdollinen jälkitunnelma terapiasta. Eniten häiritsi se, että aika loppui kesken, eikä terapeutti kyennyt mitenkään ryhmittämään tapaamista aikatauluun, vaan tapaaminen loppui kuin seinään. Huvittavinta oli ehkä se, että olimme itse opiskelleet just koulussa erilaisia menetelmiä asioiden läpikäymiseen ja keskusteluun, ja terapeutti käytti juuri sitä typerintä menetelmää, joka oltiin opiskeltu. Tuli ehkä vähän sellainen jopa tää on bullshittiä -olo siinä vaiheessa. Mua myös ärsytti, että hän toisti melkein kaiken mitä sanoin itse, ja oli muutenkin jotenkin niin geneerinen stereotyyppinen terapeuttitäti.
Annan kuitenkin terapialle mahdollisuuden, ainakin vielä tälle toiselle kerralle. Katsotaan sitten, olisiko mulle hyötyä jatkosta. Enemmän tällä hetkellä kyllä odotan tapaamista terveydenhoitajan kanssa, sillä hän vaikuttaa ymmärtäväiseltä ja sympaattisemmalta.
Saan vielä viikon verran lomailla, kunnes edessä on opintoihin palaaminen. Ahdistaa, kun pitäisi olla harjoittelupaikka keväälle, eikä mulla sitä vielä ole. On tässä vielä parisen kuukautta ennen kuin harjoittelu alkaa, mutta saa nähdä, miten tässä käy. En ole alkanut etsimään paikkaa, kun en oo täysin sisäistänyt sitä, millainen paikan pitäisi olla, ja olen vieläkin ehkä viime syksyn harkan kuplassa.
Nyt lepäämään. Sairastaminen on perseestä.
0 kommenttia