Tuntuu, että junnaan paikallaan tällä hetkellä. Suurin syy siihen on varmasti se, etten nuku kovinkaan hyvin. Jo viimeisen kuukauden ajan mulla on ollut unettomuutta: sekä vaikeuksia nukahtamisessa, että jatkuvaa heräilyä pitkin yötä.

Kävin eilen pitkästä aikaa opiskeluterveydenhoitajalla. Oli vähän turha reissu suoraan sanottuna. Viimeksi kun kävin, noin kuukausi sitten, terkkari sanoi että ensi kerralla pystytään varaamaan jo aikaa koululääkärille. Siksi olen venyttänyt tätä unettomuuden sietämistä, koska tiesin että lääkäriaika olisi luvassa. No, eilen kun sinne menin, terveydenhoitaja kertoi että koko keväänä ei ole tavattavissa koululääkäriä.

Nice.

Olin siis turhaan odotellut olematonta koululääkäriä, kun olisin voinut mennä lääkäriin jo aiemmin. Terkkari kehotti sitten varaamaan aikaa omalta terveysasemalta. Sinne soitin tänään, ja siellä seuraava vapaa aika on vasta 2,5 viikon päästä.

Mulla alkaa työharjoittelu 1,5 viikon päästä, ja olisi kiva saada unilääkitys edes alulle ennen harkkaa. Onneksi mulla on äiti, joka itse ehdotti, että voi sponssata yksityistä lääkärikäyntiä. Siispä ensi tiistaina menen yksityiselle lääkärille.

Terapiassa menee hyvin. Tuntuu, että siitä on hyötyä. Tuntuu, että voin luottaa terapeuttiin koko ajan enemmän ja tavallaan jo odotan seuraavia käyntejä. Myös siltä kannalta, että tahtoisin vain saada tämän koko asian käsiteltyä, ettei se koko ajan pyörisi mielessä.

Viikonloppuna aiomme viettää poikaystävän kanssa omaa ystävänpäivää, sillä olin varsinaisen päivän koulussa ja töissä. Menemme ainakin syömään ja keksimme varmasti muutakin kivaa huomiselle.